Minun tarinani Nuoruuteni vuodet vietin Toholammin Sykäräisen kylällä. Siellä vanhempieni lammastilalla, isosiskon, pikkusiskon ja kahden pikkuveljen kanssa. Oli meillä koirakin. Ja sikojakin joskus. Mutta kahvia minä en oppinut juomaan. Opiskeluaika kului puolestaan Oulussa. Olihan siinä hommaa. Ja sitten minusta tuli matikan ope. Opettajanhuoneessa juovat muuten usein kahvia. Töitä on tullut tehtyä. Iitissä ja Kajaanissa. Raksoilla ja lukiossa. Tietokoneella ja katolla. Ja on sitä katottu elokuvia ja syötä makeisia. Pelattu palloa ja laskettu mäkeä. Kerran minä tipuin puusta. Se opetti paljon. Kerran olen ollut afrikkalaisessa slummissa. Se antoi ajattelemisen aihetta. Kerran kaadoin kakkutaikinan kuumaan uuniin. Se harmitti. Mutta elämä on ollut suunnattoman hyvää aikaa. Siitä annan kiitoksen yläkertaan. Muuta meikäläisestä arvostan kertalämmitteisen saunan löylyjä nautin puukäsitöistä ja luonnossa liikkumisesta olen naimisissa ja minulla on kaksi valloittavaa poikaa suoritettuna on sekä reserviupseerikurssi että raamattukurssi omistan kahvinkeittimen – Kyllä lähtee! :)